Kaularangan kivut – Välilevyn pullistuma – Toimintahäiriö

Kaularangan kivut ja huolellinen tutkiminen 

Kaularanka muodostaa luisen suojan selkäydinkanavasta muualle elimistöön johtavalle hermotukselle. Se kannattelee päätä ja mahdollistaa pään kierto- ja kääntöliikkeet. Kaularangan kivut ja ongelmat voivat olla moninaisia. Ne voivat olla kaularangassa kuvantamisen avulla havaittavia ongelmia, kuten kulumia, tulehduksia, välilevyongelmia kuten välilevyn pullistuma ja esimerkiksi traumojen jälkeisiä vammoja. Ne voivat yhtä hyvin aiheutua muualta kehosta, esimerkiksi lannerangan virheasennosta, ja kohdistua niskaan kipuina, kireyksinä, sormien puutumisena ilman kuvannettavissa havaittavia muutoksia. Oireina voi olla lihasjännitystä, faskiakireyttä, päänsärkyjä, puutumista ja pistelyä sormiin, käsiin tai kasvoihin, kipuja tai särkyä kaularangan, korvien ja hartioiden alueelle, solisluiden yläpuolelle tai lapojen väliin. Vastaanotolla kaularangan kivut ja kaikki muut oireet on tutkittava huolellisesti, ja on tärkeää määrittää kuuluvatko oireet esimerkiksi liikehäiriöiden vai liikekontrollin häiriöiden piiriin. Hoitomenetelmät näiden kahden välillä poikkeavat toisistaan, ja huolellinen tutkiminen ja ryhmittely määrittävät näin ollen myös hoidon onnistumisen. Toimintahäiriö ei pääse syntymään jos liikehäiriö hoidetaan ajoissa manuaalisten käsittelyjen, liikeharjoittelun ja stabiliteettiharjoittelun avulla.

Kaularangan kivut - Välilevyn pullistuma - toimintahäiriö

Välilevyn pullistuma 

Kaularangan nikamien väliin jäävä rakenne on välilevy, jonka sisusta on hyytelömäinen nukleus pulposus, ja sitä ympäröivät kerroksittaiset säiemäiset reunaosat annulus fibrosuksen säikeet. Välilevyn pullistumassa annulus fibrosuksen seinät repeävät ja päästävät nukleus pulposuksen eli nestemäisen massan työntymään nikamien välisen alueen ulkopuolelle selkäydinkanavaan aiheuttaen selkäydinhermojen ärtymisestä johtuvaa kovaa kipua. Hermoärsytys aiheutuu kun hapan massa on kontaktissa hermoihin aiheuttaen tulehdusta, turvotusta ja painetta. Kaularangan kivut tuntuvat solisluun alueella, niskassa ja hartioissa säteillen ja aiheuttaen usein puutumisoireita toiseen yläraajaan ja mahdollisesti sormiin asti. Kipu voi voimistua vähitellen tai ilmetä nopeasti. Kivun vuoksi on tyypillistä, että kaularankaa käytetään väärin, koska pään kiertoliikkeet ja taivutukset sattuvat. Hiljalleen kompensatorisista liikkeistä ja toimintahäiriöstä on kuitenkin päästävä eroon ettei liikehäiriöstä tule liikekontrollin häiriötä.

Kaularangan kulumat – syyt ja seuraukset

Kaularangan kuluma tarkoittaa nikamien ja niiden välilevyjen rappeutumista ja madaltumista. Kulumamuutoksia ilmenee kaikilla iän myötä, mutta elintavoilla ja liikunnalla voi vaikuttaa kulumien syntyyn. Jos ihminen istuu esimerkiksi pää eteentyöntyneenä ja muu ranka pyöristyneenä vuodesta toiseen, ei ole fysioterapeutille vaikeaa arvata minne nikamaväleihin kulumat muodostuvat, ja millaiset oireet siitä aiheutuu, ja minkä hermojuurien mukaisesti. Kulumamuutokset johtavat nikamien välisten nivelten liikkuvuuden vähenemiseen ja selkäydinkanavasta lähtevien hermojuurten aukkojen ahtautumiseen. Tyypillisiä kulumaoireita ovat kaulanrangan kivut, liikerajoitukset ja jäykkyyden tunne. 

Kaularangan kivut aiheuttavat lihasjännitystä, mitkä lisäävät entisestään kipua, ja hankaloittavat kaularangan liikkeitä. Liikuteltaessa niskasta saattaa kuulua rutinaa. Pidemmälle edenneestä kulumasta aiheutuvat ahtautuvat hermojuurten aukot saattavat puristaa yläraajoihin ja käsiin kulkevaa hermotusta, joka tuntuu pistelynä ja puutumisena sormissa tai käsissä, sekä joskus myös tunnottomuutena tai voimattomuutena joissain sormissa tai käden alueella. 

Kaularangan kulumat – Hoito

Kaularangan kuluman edetessä pitkälle on tärkeää löytää hyvät työ- ja lepoasennot. Asentojen lisäksi kaularangan syviä lihaksia on aiheellista vahvistaa. Rankaa on hyvä käsitellä manuaalisesti nikama- ja nivelkäsittelyiden, hieronnanfaskiakäsittelyiden, ja esimerkiksi kuumakivihieronnan avulla, jotta kaularangan kivut helpottuvat ja liikelaajuus rangassa paranee. 

Piiskanisku eli whiplash-vamma

Niin kutsuttu piiskanisku eli whiplash-vamma syntyy tyypillisesti kun pää heilahtaa piiskamaisesti nopeasti ääriasennosta toiseen. Vammasta syntyvät kaularangan kivut, saattavat ilmetä vasta joitakin tunteja onnettomuuden jälkeen. Lisäksi voi olla päänsärkyä ja särkyä rintarangan alueella ja lapojen välissä, sekä yläraajoissa. 

Niskan alueen kuormittavaa harjoittelua ei suositella akuutin niskakivun hoidoksi eikä heti vamman jälkeiseen kuntoutukseen. Tilanne rauhoittuu hiljalleen, mutta kireyksiä on suositeltavaa hoidattaa erikoistuneen fysioterapeutin vastaanotolla (rajuja käsittelyitä ja venytyksiä tulee välttää). Syviä lihaksia ja kaularangan koordinaatiota parantava harjoittelu on aloitettava hiljalleen jotta liikehäiriöstä ei muodostu myöhemmin liikekontrollin häiriötä, ja jotta kiputilanne ei kroonistu. Välilevyn akuutin repeämän seurauksena kaularangan kuormituksen sieto on heikentynyt. Tilanne rauhoittuu tavallisesti parin kuukauden kuluessa, jolloin spesifi niskalihasten harjoittelu voidaan maltillisesti aloittaa. Harjoittelu on tärkeätä toimintahäiriön estämiseksi.

Niskan ja kaularangan fysioterapia kaularangan välilevyn pullistumien ja piiskaniskuvammojen jälkeen

Asiakkaan on syytä hakeutua rankaan erikoistuneen fysioterapeutin vastaanotolle, missä tarkoituksena on saada kaularangan kivut pois pitämällä muut nikamavälit liikkeessä, rauhoittaa hermostoa, helpottaa lihasjännitystä, ohjata nousujohteisesti stabiloivia eli niskaa tukevia harjoitteita jotta vaurioitunut alue saa rauhoittua. 

Vastaanotolla asiakkaalle kerrotaan tarkemmin mistä on kyse, ja selitetään miksi jokin tietty liikesuunta aiheuttaa kipua, millaisilla asennoilla kipua voidaan helpottaa ja millaisilla harjoitteilla turvallisesti vahvistaa. Oireita peilataan asiakkaan arjen toimintoihin, jotta hän oppii rangan asennot ja liikkeet käytännön tasolla. 

Useinkaan hoito ei rajoitu pelkästään kaularankaan, vaan asiakkaan koko keho tutkitaan tarkemmin ja ryhtivirheitä pyritään korjaamaan myös alaraajoista, lantiosta ja lannerangasta jotta kaularangalle onnistutaan luomaan mahdollisimman optimaaliset olosuhteet parantua. Venyttelyä on useimmiten syytä välttää neuraalikudoksen ärsytyksen välttämiseksi.

Harjoittelun vaikutus kipuun

Kivun helpottaminen edellyttää kuormittavaa ja spesifisesti niska-hartialihaksiin kohdistuvaa harjoittelua, minkä avulla pyritään normalisoimaan sekä lihaksen aineenvaihdunta että sen rakenne. Kivun väheneminen ja toimintakyvyn parantuminen liittyvät olennaisesti lihasten voimantuoton ja kestävyyden palautumiseen sekä segmentaalisen liikkeen kontrollin parantumiseen.

 Yleiskuntoa parantava aerobinen harjoittelu lisää lihasten verenkiertoa, mutta se ei tutkitusti vähennä niskakipuoireita verrattuna niska-hartialihasten voimaharjoitteluun. Harjoitusfysiologisesti ajateltuna harjoittelun tulee kohdistua riittävällä kuormituksella spesifisesti niskalihaksiin, kun pyritään korjaamaan paikallinen lihasatrofia ja lisäämään lihasvoimaa ja -kestävyyttä. 

Toki ennen voimaharjoittelua on luotava optimaaliset olosuhteet harjoittelulle liikkuvuuden puolesta sekä segmentaalisen kontrollin osalta. 

Jo lyhytaikaisen, korkeintaan kolme kuukautta kestävän niska-hartialihasten harjoittelun on todettu lievittävän kipua ja parantavan kroonisesta niskakivusta kärsivien potilaiden koettua toimintakykyä. Niskalihasten voimantuotto paranee parhaiten kolme kertaa viikossa harjoitelleilla. 

Harjoittelulla kohti pysyviä tuloksia

Pysyvämpiä tuloksia on havaittu yli kolmen kuukauden harjoittelulla, sillä parin ensimmäisen kuukauden aikana harjoittelun vaikutus liittyy enemmän hermoston adaptaatioon kuin lihaksen fysiologisiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Puoli vuotta kestäneen harjoitusjakson on todettu vaikuttavan kliinisesti merkittävästi kipuun ja toimintakykyyn, ja vuoden kestäneen harjoitusintervention vaikuttavuus on ollut vielä suurempi. Niskan venyttelyhoitojen vaikuttavuus on osoitettu kroonisilla niskakipupotilailla vähäiseksi.

Harjoittelun vaikutus on riippuvainen harjoitusliikkeistä ja niiden intensiteetistä, niin hermoston kuin myös lihaskudoksen tasolla. Jos harjoitteiden kuormittavuus on vain 30 prosenttia kaularangan lihasten maksimivoimasta, ei merkittävää voiman lisäystä tapahdu. 

Harjoituksen kuormituksen tulee olla selvästi suurempi, jotta lihakseen saadaan aikaan myös rakenteellisia muutoksia. Kun harjoittelun intensiteetti on 80 prosenttia isometrisestä maksimivoimasta, on kroonisen niskakipupotilaan voimatason osoitettu nousevan jo yli terveiden verrokkien keskitason vuoden seurannassa. Ongelmana voimaharjoittelussa on kuitenkin se, että useinkaan kaularangan ja muun rangan ja esimerkiksi lavan ja olkapään kontrolli eivät toimi sillä tasolla, että voimaharjoittelua pystytään aloittamaan ennen kuin rangan liikekontrollia ja liikelaajuuksia on parannettu. 

Taustalla voi olla jo pitkään jatkunut liikkeen kontrollin häiriö tai liikehäiriö. Liikehäiriöillä tarkoitetaan rangan rajoittunutta liikettä. Liike voi olla rajoittunut ja kivulias yhteen tai useampaan liikesuuntaan. Tyypillisesti liikehäiriön aikana henkilöllä on voimakas lihasjännitys varsinkin taivutettaessa rankaa kivulloiseen liikesuuntaan. 

Liikehäiriö

Välilevy, fasettinivel ja pehmytkudokset saattavat aiheuttaa kaularangan kivut myös pitkittyneessä kaularankakivun vaiheessa, vaikkakin niiden aiheuttama kipu on yleensä äkillisen kivun syy. Liikehäiriöisen henkilön hoidon tavoite on normaalin kivuttoman liikkeen palauttaminen ja liikkeen pelkoa poistavien tekijöiden kumoaminen. Tarkasti kohdennettu ja asteittain harjoiteltu harjoitteluohjelma hyödyttää asiakasta. 

Liikehäiriöissä normaali fysiologinen liike on rajoittunut kivun vuoksi. Asiakkaat ovat hyvin tietoisia kivusta ja liikesuunnasta tai -suunnista, joissa kipua ilmenee. He pelkäävät kivuliasta liikesuuntaa, eivätkä halua tehdä provokatiivisia liikkeitä vaan pyrkivät välttämään kyseistä liikesuuntaa kokonaan (välttämiskäyttäytyminen). 

Yliherkkyys kivulle, virheelliset uskomukset, ja kivun kautta “toimiminen” johtavat kivun sentralisoitumiseen ja motorisen suojarefleksin vahvistumiseen. Pahimmillaan kipua aiheuttavan liikkeen jatkuva välttäminen johtaa siihen, että liikettä tuotetaan virheellisesti ja väärästä kohtaa, jolloin syntyy liikekontrollin häiriö. 

Liikekontrollin häiriö

Liikkeen kontrollin häiriötiloissa kontrolli on heikentynyt oireilua aiheuttavassa liikesuunnassa, mutta samassa liikesuunnassa ei kuitenkaan ilmene liikerajoitusta, ja usein häiriötiloissa onkin tyypillistä, että potilaat käyttävät tiedostamattaan kaiken aikaa provokatiivisia asentoja ja liikemalleja. 

Asiakas ei kykene kontrolloimaan rangan asentoa staattisessa asennossa tai liikkeessä. Kyseessä on usein rankaa tukevien syvien lihasryhmien heikentynyt toiminta. Kipu voi ilmetä rangan liikkeen aikana, staattisen kuormituksen aikana tai vain taivutuksen liikeradan lopussa. 

Liikekontrollin häiriöissä kaularangan kivut tuntuvat esimerkiksi johonkin tiettyyn tai useampaan liikesuuntaan, rangan eteen- tai taaksetaivutukseen, sivutaivutukseen tai kiertoon. Tyypillistä on esimerkiksi yhdistelmäliikkeenä taaksetaivutus ja kierto. Kipu on alunperin saanut alkunsa liikehäiriöstä, esimerkiksi fasettilukosta. Jos ongelmaa ei ole tässä vaiheessa saatu ratkaistua eli kivuliasta liikesuuntaa helpotettua esimerkiksi manuaalisen käsittelyn ja sen jälkeen harjoittelun kautta, alkaa ihminen käyttää kompensatorisia malleja toiminnassaan. 

Vaikka kaularangan kivut alkaisi helpottaa, asiakas jatkaa toimintaa, jossa yhden segmentin käyttöä vältellään, tai sitä käytetään virheellisesti. Näin syntyy liikekontrollin häiriö. Näiden henkilöiden saama hyöty perinteisistä kuntoutusmalleista on vaatimaton tai lyhytkestoinen.

Liikekontrollin häiriön hoitamisen pääkeino on liikehallinnan oppimisen harjoittelujakso, minkä aikana asiakas saa fyysisiä harjoitteita, joilla kontrollihäiriötä pyritään poistamaan sekä valmiuksia välttää kipua lisääviä asentoja. Tietoisuuden lisääntyessä kivun pelko ja aiempien kipua tuottaneiden liikkeiden välttäminen loppuu. 

Rankaan erikoistunut fysioterapeutti Lempäälässä

Riittävän tarkka tutkiminen ja sitä kautta rankakipujen taustalla olevien syiden löytäminen on järkevä tapa aloittaa kuntoutus ja saada lopulta pysyvä apu kipujen ja ongelmien voittamiseksi.

Fysioterapeutin tulisi nähdä asioita laajemmin, ei katsoa ja hoitaa vain yhtä niveltä. Rangan virheasennoista aiheutuu turhaa kuormitusta ympäri kehoa. Asennon korjaaminen biomekaanisesti optimaaliseksi onkin yksi tärkeimmistä tavoitteista kuntoutuksessa, koska kehon taloudellisempi toimintatapa mahdollistuu. Kipua on tarkoitus helpottaa pitämällä nikamien liikelaajuutta yllä, rauhoittaa hermostoa ja helpottaa kireyksiä erilaisten manuaalisten käsittelyiden avulla.

Erikoistuminen manipulatiiviseen fysioterapiaan antaa lisää eväitä asiakkaan tutkimiselle ja hoitamiselle parhaalla mahdollisella tavalla. Käydessään meillä fysioterapiassa, asiakkaalla on etuna käyntiemme aikana kuntosali Liikuntaparkin veloitukseton käyttö, mikä sijaitsee aivan hoitohuoneen vieressä.

 Näin ollen jonkin yksittäisen harjoitteen läpikäyminen osana hoitokäyntiä on mahdollista ja sujuvaa, ja voimme varmistaa kuntoutumisen etenemisen käytännön tasolla parhaalla mahdollisella tavalla.

Tehokkaan lihasharjoittelun vaikutus on kiistaton, ja manuaalisia hoitoja voidaan suositella tukemaan harjoittelun etenemistä. Meillä on myynnissä myös Tempurin tyynyjä, joista voit tiedustella tarkemmin vastaanotolla.

Varaa aikasi Kati Mäntylän vastaanotolle, manipulatiivinen fysioterapeutti ottaa vaivasi tosissaan ja hoitaa sinut kuntoon. Toimitilamme sijaitsevat Lempäälässä, Liikuntaparkin tiloissa. Jatkossa palvelemme Tampereen alueella kotikäynnein. Katso yhteystiedot täältä ja varaa aikasi puh. 040 531 7366 tai sähköpostitse kati.mantyla@tulekuntoon.com.

Tervetuloa!

Kaularangan kivut - Välilevyn pullistuma - Toimintahäiriö

Luodaan yhdessä tavoitteet ja mietitään keinot saavuttaa ne