- Kati Mäntylä 040 531 7366
- Jouni Mäntylä 0400 522 333
Päänsärky on yleisimpiä syitä manipulatiiviseen fysioterapiaan, ortopediseen osteopatiaan tai hierontaan hakeutumiselle. Vastaanotolla on tärkeää selvitellä haastattelun ja tutkimisen avulla mistä päänsärky johtuu, millaista se on luonteeltaan, ja kuinka se käyttäytyy. Oirekuvan perusteella on tärkeää selvittää aiheutuuko päänsärky migreenistä, hortonin neuralgiasta, tai onko se seurausta esimerkiksi purentaan liittyvistä toimintahäiriöistä. Vastaanotolla tutkimme voiko päänsärky olla seurausta kaularangan lihaksiston jännityksestä tai rangan ryhtivirheestä, vai voiko se aiheutua esimerkiksi särkylääkkeiden käytöstä, huonoista ruokailutottumuksista tai unesta.
Jännitys- eli tensiopäänsärky on yleisin päänsäryn muoto, mikä nimensäkin mukaisesti aiheutuu niskahartialihasten jännittyneisyydestä. Jännityspäänsärky oireilee usein iltaa kohden pahenevana ja puristavana, vannemaisena tunteena päässä, päälaella, takaraivolla, ohimoilla, ja usein molemmilla puolilla. Se voi aiheuttaa huimausta tai käsien puutumista, ja pahoinvointia. Oiretta voi pitää yllä toimintahäiriöt ja ryhtivirheet rangan alueella, stressi, huonot elintavat ja purentaelimistön häiriöt. Oireiden syy-seuraussuhteet eivät ole aina yksiselitteisiä, vaan oireita saattaa olla useita päällekkäin. Yhdellä ihmisellä saattaa olla migreeniä, lääkepäänsärkyä, ryhtivirheen ylläpitämää tensiopäänsärkyä ja toimintahäiriötä purentaan liittyen. Tärkeintä on pala kerrallaan selvitellä mistä oireet aiheutuvat, ja lähteä hoitamaan niitä pois.
Bruksismissa on kyse purentaelimistön toimintahäiriöstä, eli hampaita narskutellaan tahdosta riippumatta. Sen on todettu olevan perinnöllistä. Se ilmenee hidasliikkeisenä narskutteluna tai hampaiden yhteen puremisena. Tyypillisimmin sitä esiintyy yöllä, mutta esimerkiksi stressi voi johtaa narskutteluun myös päiväsaikaan. Tietyt neurologiset sairaudet tai lääkkeet voivat aiheuttaa myös hampaiden narskuttelua.
Leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin liittyvien kudosten toimintahäiriöistä sekä sairaus- ja kiputiloista käytetään nimitystä purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD).
Purentaan liittyvään päänsärkyyn voi liittyä arkuutta, jäykkyyttä tai väsymisen tunnetta leukanivelissä, klikkausta/naksumista suuta avattaessa, vihlontaa tai lukkiutumisen tunnetta korvissa, suun rajoittunut avaaminen. Yönarskuttelijalla oireet ovat hankalimmat usein aamuisin. Manipulatiivisen fysioterapian keinoin oireita voi helpottaa leukanivelen manuaalisten käsittelyjen ja harjoitteiden avulla. Harjoitteet voivat kohdistua joko suoraan purentaelimistöön, tai esimerkiksi rangan ryhtivirheisiin, tai ne voivat kohdistua enemmän stressinhallintaan ja tähdätä elämäntapamuutokseen paremman ruokailurytmin ja liikunnan kautta.
Niskaperäistä päänsärkyä aiheuttaa kaularangan rakenteiden esimerkiksi nivelten, nikamien tai sidekudosten kudosärsytys. Rangan asennot, liikkeet tai fysioterapeutin suorittamat provokaatiotestit voivat tuoda esiin päänsäryn, tai liikeradat voivat olla rajoittuneet. Tutkitusti lihasten voima- ja kestävyysharjoitteista sekä liikeharjoitteista on hyötyä, samoin manuaalisista käsittelyistä liikehäiriön korjaamiseksi. Venyttelystä ei ole löydetty vastaavaa hyötyä.
Migreeni on päänsärkyä aiheuttava neurologinen sairaus, jossa oireilu johtuu ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta reaktiivisesta häiriöstä aivorungossa. Ulkoisia ärsykkeitä voivat olla esimerkiksi stressi, kirkkaat valot, huonosti nukuttu yö, alkoholinkäyttö tai ruokailurytmin puuttuminen. Tutkimusten mukaan joka kymmenes kärsii migreenistä, ja naisilla se on yleisempää.
Osalla migreenikohtausta ja päänsärkyä voi edeltää näköhäiriö eli aura. Päänsärky on useimmiten toispuoleinen ja siihen voi liittyä pahoinvointia tai aistiyliherkkyyttä esimerkiksi valolle tai hajuille. Se on usein luonteeltaan kovaa ja sykkivää, ja pienikin ponnistus voi pahentaa särkyä.
Migreenin hoidossa on tärkeää kartoittaa migreenikohtauksia provosoivat tekijät ja pyrkiä minimoimaan nämä. Oiretta voi pitää yllä toimintahäiriöt ja ryhtivirheet rangan alueella, stressi, huonot elintavat ja esimerkiksi purentaelimistön häiriöt. Oireiden syy-seuraussuhteet eivät ole aina yksiselitteisiä, vaan oireita saattaa olla useita päällekkäin. Hoitamalla ja ennaltaehkäisemällä jännityspäänsärkyä voidaan usein ehkäistä myös migreeniä, koska esimerkiksi jännityspäänsärky voi usein ruokkia myös migreeniä. Manipulatiivisella fysioterapialla on mahdollista vaikuttaa positiivisesti migreenikohtausten tiheyteen, kestoon ja intensiteettiin.
Selvitämme vastaanotollamme huolellisesti haastatellen ja tutkien rangan tai purentaelimistön mahdolliset poikkeavuudet ja toimintahäiriöt, ja selvitämme syitä oireiluun. Pyrimme aina toiminnallisen diagnoosin löytymiseen, jotta pystymme tarjoamaan pysyvämpää muutosta. Tutkimme kehoasi erilaisissa toiminnoissa löytääksemme syyn kivuille ja oireille. Tarvittaessa ohjaamme tukiharjoitteita ja kehon koordinaatiota parantavia harjoitteita ongelman korjaamiseksi.
Aina kohdennettu harjoittelu ei kuitenkaan riitä korjaamaan ongelmia, vaan avuksi tarvitaan erikoistuneen manipulatiivisen fysioterapeutin tai osteopaatin tekemää manuaaliterapiaa liikehäiriön korjaamiseksi. Tavoitteena on optimoida kuormitusolosuhteet ja luoda edellytykset paranemiselle.
Varaa aikasi Kati Mäntylän vastaanotolle nettiajanvarauksen kautta, puh. 040 531 7366 tai sähköpostitse kati.mantyla@tulekuntoon.com. Varaa aikasi Jouni Mäntylän vastaanotolle nettiajanvarauksen kautta, puh. 0400 522 333 tai sähköpostitse jouni.mantyla@tulekuntoon.com. He ottavat vaivasi tosissaan ja hoitavat sinut kuntoon. Toimitilamme sijaitsevat Lempäälässä, Liikuntaparkin tiloissa. Käyntiesi aikana, saat käyttää veloituksetta Liikuntaparkin kuntosalia, mikä mahdollistaa kuntoutuksen etenemisen parhaalla mahdollisella tavalla.
